Suomessa tällä hetkellä vain 30 prosenttia datalaitteita kierrätetään. Jos vanhat, tarpeettomina nurkissa pyörivät laitteet ja niiden sisältämät materiaalit saataisiin entistä paremmin kiertoon Suomessa, olisi sillä paljon hyviä vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että ympäristöön.
Pienten elektroniikkalaitteiden kuten kännyköiden valmistamiseen tarvitaan useita kriittisiä maametalleja. Esimerkiksi yttriumin ansiosta voit lukea tätä juttua ruudultasi, ja koboltin vuoksi puhelimesi akku on pienikokoinen mutta pitkäkestoinen.
Näistä ja noin paristakymmenestä muusta kriittisestä metallista Kiina hallitsee 93 prosenttia koko maailman varannoista. Esimerkiksi koboltin kysyntä kasvaa jatkuvasti sähköautojen yleistyessä, ja nyt 60 prosenttia koboltista esiintyy Kongon tasavallassa, mistä kiinalaiset ovat ostaneet viime aikoina kaivoksia. Kiina siis kerää itselleen hyvää vauhtia monopoliasemaa elektroniikan valmistukseen.
Paitsi metallien louhimiseen, myös SER:n käsittelyyn liittyy edelleen huomattavia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia. Jopa puolet Suomessa syntyvästä sähkö- ja elektroniikkaromusta päätyy muualle kuin virallisiin kierrätyspisteisiin, ja osa siitä kulkeutuu romunkerääjien kautta kehittyviin ja kehitysmaihin epävirallisille markkinoille. Eniten romua viedään Kiinaan, Intiaan ja Afrikan maihin, kuten Ghanaan ja Nigeriaan.
Kehitysmaissa vanhat laitteet saatetaan esimerkiksi polttaa avotulella, jolloin niistä jää jäljeelle vain arvokkaimmat metallit. Suomessa käsittelemällä esimerkiksi kannettavan tietokoneen sisältämistä materiaaleista jopa 99 prosenttia voidaan kierrättää.
Jyväskylässä kehitetään uusia menetelmiä kriittisten metallien talteenottoon
Jotta pienetkin pitoisuudet kriittisiä metalleja saataisiin yhä paremmin talteen SER:n kierrätysprosessissa, Jyväskylän yliopisto yhteistyössä Jyväskylän Energian, SER-tuottajayhteisöjen palveluyhtiön Elker Oy:n ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa pilotoi uusia menetelmiä maametallien erotteluun piirilevymurskeesta.
Yhdessä laitteessa on vain pikkuruinen määrä maametalleja, mutta suuresta massasta niitä voisi kehittyneellä teknologialla kierrättää huomattavia määriä.
Hanketta vetävä Väisänen arvioi, että muutaman vuoden päästä menetelmää voisi alkaa hyödyntää teollisuudessa.
–Tämä mahdollistaisi sen, että olisimme Suomessa monen metallin suhteen omavaraisia. Nyt kaikki on tuontitavaraa, Väisänen kertoo.
Väisäsen ja noin kymmenen hengen tutkimusryhmän menetelmä perustuu maametallien liuottamiseen piirilevyistä erilaisin hapoin. Liuotusprosessin jälkeen liuokseen upotetaan pieniä mätimunia muistuttavia hartsigranuloita. Granulat on pinnoitettu ominaisuuksiltaan sellaisilla molekyyleillä, jotka osaavat napata esimerkiksi kultaa ja palladiumia liuoksesta.
– Hapot kiertäisivät suljetussa systeemissä täysin päästöttömästi, Väisänen selventää.
–Meillä on selkeä näkemys siitä, miten SER:n prosessointi pitäisi tehdä, ja nyt kehitämme prosessitekniikan insinöörien kanssa pilottilaitteistoa tälle, hän jatkaa.
Seiffin yhteistyökumppanit seuraavat mielenkiinnolla Jyväskylän yliopiston kehityshankketta. Kaikki Seiffillä lähetetyt laitteet käsitellään turvallisesti Suomessa, Kuusakosken käsittelylaitoksella Heinolassa. Voit tilata tältä sivulta lähetyskoodin ja viedä vanhat laitteesi lähimpään Postin pakettiautomaattiin. Aloita tästä: seiffi.fi/tilaa